Mä asun mun palvelusväen luona mun isoveikka Kodan kanssa. Se on tommoinen jättisuuri labradorinnoutaja, mun tuki ja turva
Toi mun isoveikka on semmoinen rauhallinen. Makoilee vaan tos pihalla vaikka on ihan vapaana. Mä taas haluisin tutkiskellä paikkoja ympärillä ja kerran lähdinkin yksinäni tutkiskelemaan lähiymipäristöä. Palvelusväelle tuli kyll hätä kun huomasivat etten ollukaan pihassa mut pian ne löysikin mut ton ison tien toiselta puolelta. Mut siellä kun oli niin ihania hajuja
Ja Kodalta oon oppinut sellasen että kun menen nukkumaan lattialle ja työnnän tassut maton alle.
Ulkona on välillä hankalaa, kun mikäs nyt tuli kun meni jarrut päälle. No mulla oli mennyt ruohoa varpaitten väliin. Matkaa ei voinut jatkaa ennenkuin ruohot oli poistettu. Sama juttu on noitten takiaisten kanssa. Ne on kyll karseita kun tarttuvat mun turkkiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti